Miten pihka vaikuttaa iho-ongelmissa?

Vuonna 2013 tehdyn väitöstutkimuksen* mukaan kuusen pihka tehoaa jopa hankaliin sairaalabakteereihin ja sitkeisiin sieniin. Etenkin kuusen pihkasta valmistettu kotitekoinen salva on ollut vuosisatojen ajan käytössä haavojen ja ihoinfektioiden kansanlääkinnässä. Tämän innoittamana lääkäri Arno Sipponen tutki kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia, sekä pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa - ilahduttavin tuloksin.

Mikrobiologisten tutkimusten mukaan kuusen pihka, 10-prosenttinen pihkasalva ja puhdistettu hartsihappo olivat voimakkaasti ja laajakirjoisesti antimikrobisia. Suurta tehoa ne osoittivat Gram-positiivisia, mutta myös Gram-negatiivisia bakteereja kohtaan. Myös hankalasti häädettävä MRSA sekä vankomysiini-resistentti enterokokki (VRE) taipuivat pihkakäsittelyssä. Hyvää tehoa pihka näytti olevan myös yleisimpiin kynsisientä aiheuttaviin silsasieniin sekä Candida albicans -hiivasieneen.

Pihka ja pihkasalva sisältävät ainakin kolme biologisesti potentiaalista aineryhmää: p-kumarihappo, hartsihapot sekä lignaanit. Pihka ja pihkasalva vaikuttavat mikrobion soluseinämässä vaurioittaen sitä ja solukalvoa. Pihkalle tai pihkasalvalle altistettujen bakteerisolujen seinämät paksuuntuivat, solut muodostivat ryppäitä ja solujen jakautuminen keskeytyi. Pihkan antimikrobinen ominaisuus on seurausta mikrobien soluseinämään kohdistuvasta vauriosta, jonka vaikutuksesta mikrobisolujen energiatuotanto estyy.

Pihkasalvan tehoa tutkittiin kahdessa potilastutkimuksessa. Ensimmäisessä oli potilaina vaikeahoitoisista painehaavoista kärsiviä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että pihkasalva oli tilastollisesti merkittävästi tehokkaampi kuin vertailuhoito. Pihkasalvaryhmässä kaikki haavat yhtä lukuun ottamatta (94 %) paranivat puolen vuoden hoitojakson aikana. Vertailuryhmässä haavoista parani alle puolet (36 %) samassa ajassa. Pihkasalvan tehokkuuteen ei vaikuttanut se, oliko haava infektoitunut vai ei.
Toisessa potilastutkimuksessa selvitettiin 10-prosenttisen pihkasalvan tehokkuutta ja käytettävyyttä kroonisten, komplisoituneiden leikkaushaavojen hoidossa. Tutkimukseen osallistui 23 potilasta, ja hoito toteutettiin koti- tai itsehoitona. Kaikki haavat paranivat keskimäärin keskimäärin 43 päivässä (+/-24 pv).
Potilastutkimuksiin osallistuneista vain yksi sai allergisen reaktion; tämä oli ainoa tutkimuksessa ilmennyt haittavaikutus. Pihkan turvallisuutta koskevat tutkimukset osoittivat, että pihkalla ja pihkasalvalla ei ole geenimuutoksia aiheuttavia ominaisuuksia eikä 10-prosenttinen pihkasalva aiheuta merkittävää ihoärsytystä.

Pihka ja 10-prosenttinen pihkasalva sekä niiden sisältämät hartsihapot ovat laajakirjoisesti antimikrobisia. Haavojen paranemista nopeuttava vaikutus johtunee potilastutkimusten perusteella myös pihkan positiivisesta vaikutuksesta haavan paranemista ohjaaviin mekanismeihin, ei yksin pihkan antimikrobisesta ominaisuudesta. Pihkasalva on halpa ja helppo hoito ihohaavoihin.

*) LL Arno Sipponen: "Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds - laboratory and clinical studies"

Lähde: